Kysy kirjanpitäjältä -kategoriassa vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin. Ensimmäiseen artikkeliin valitsimme usein keskustelua herättävän yrittäjän työterveyshuoltoon liittyvän aiheen. Monien mielestä olisi loogista, että työperäisiä vaivoja voisi hoidattaa yrityksen kustannuksella, mutta asia ei valitettavasti ole ihan näin yksiselitteinen.
Mitkä sitten ovat ne tilanteet, joissa kuitti hierojalta kelpaa kirjanpitoon?
Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijöille työterveyshuollon. Työterveyshuollon tarkoituksena on mm. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen sekä työkyvyn säilyttäminen ja edistäminen.
Myös yrittäjä voi järjestää samalla tavalla oman työterveyshuollon riippumatta siitä, onko yksin toimiva liikkeen- tai ammatinharjoittaja toiminimellä, henkilöyhtiön yhtiömies tai osakeyhtiön osakkeenomistaja.
Yrittäjän työterveyshuollon vähennyskelpoisuuden edellytyksenä ovat voimassa oleva työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma, yrittäjän työskentely yrityksessä ja kulujen kohtuullisuus tehtyyn työpanokseen nähden. Työterveyshuolto tulee myös järjestää samantasoisena koko henkilökunnalle.
Kansaneläkelaitos korvaa osin lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksia ja korvaus on vähennettävä yritykselle tulleesta kustannuksesta.
Normaali hierontakäynti ei ole yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen työterveyshuollon kulu, vaan se luetaan yksityiseksi elantomenoksi, vaikka työ olisi fyysistä ja säännöllinen hieronta parantaisi työkykyä. Sen sijaan työterveyslääkärin lähetteellä saatu Kelan osittain korvaama fysioterapia on vähennyskelpoinen kulu.
Osakeyhtiössä työnantaja voi kuitenkin järjestää työntekijöille verovapaana henkilökuntaetuna tavanomaisin ja kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi hierontaa. Myös osakeyhtiön osakkaat voisivat työntekijöinä silloin käyttää samaa etua.
Työnantaja voi verovapaisiin henkilökuntaetuihin nojaten virkistystoimintana kustantaa työpaikalle hierojan, jonka palveluja henkilökunta voisi käyttää tai tehdä sopimuksen hierontapalvelujen tuottajan kanssa henkilökunnan käynneistä. Työnantajan järjestämissä kollektiivisissa eduissa kohtuullisuudelle ei ole määritelty tarkkaa euromäärää.
On kuitenkin huomattava, että jos työntekijä menee oma-aloitteisesti hierojalle tai fysioterapeutille ja työnantaja korvaisi palkansaajalle hänen jo maksamansa laskun, kysymyksessä ei ole työnantajan järjestämä toiminta. Työnantaja korvaa tällöin palkansaajan elantokustannuksia ja laskun määrä on palkkaa.
Myöskään puhuttaessa osakeyhtiön yksinyrittäjästä, ei kysymys ole enää niin yksinkertainen. Verohallinto voisi nimittäin omien sanojensa mukaan tulkita yhtiön kuluksi laitetun yksinyrittäjän hierojalla käynnin veronkierroksi. Asiaa tiedusteltaessa Verohallinto ohjeistaa hakemaan maksullista ennakkoratkaisua.
Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei voi saada tuloverolain 69 §:ssä tarkoitettuja verovapaita henkilökuntaetuja, koska hän ei voi maksaa itselleen palkkaa. Vastaavasti hän ei voi vähentää mainittuja kustannuksia elinkeinotulostaan.
Vastaa